Kilpailukykysopimuksessa työaikaa pidettiin vuositasolla. Osa liitoista esimerkiksi rakennusalalla, kuljetusaloilla ja elintarvikealalla jäi sopimuksen ulkopuolelle, joten heihin kilpailukykysopimus ei vaikuta, mutta tuhannet suomalaiset saattavat huomata sen vaikutukset ainakin jollain tasolla. Kikyn noudattamista ei varsinaisesti valvota, joten osan yrityksistä esimerkiksi metallialalla on sanottu jatkavan entiseen malliin. Selvimmin muutokset huomataan varmasti julkisella puolella, jonka kustannuksien ei haluttu kasvavan muutoksen yhteydessä.
Palkka saattaa muuttua
Kilpailukykysopimuksessa on leikattu valtion, kirkon, kuntien, Kelan, Kevan ja Suomen pankin työntekijöiden lomarahoja jopa 30%. Tämän saattaa huomata nopeasti lomakauden koittaessa. Toisaalta työtunteja tehdään enemmän, mikä tuo hieman enemmän palkkaa vuositasolla.
Näiden muutosten lisäksi verotusta on muutettu, kunnallis- ja kirkollisveroasteita on muutettu, viran puolesta voi saada verovähennyksiä ja palkansaajien sosiaalivakuutukset ovat muuttuneet. Esimerkiksi sosiaaliturvamaksut voivat olla noin 1,3% korkeampia ja niiden hinta saattaa tulevaisuudessa nousta edelleen; lisäksi työeläkemaksun osuus nousee ja työnantajan sairausvakuutusmaksua alennetaan. Näiden muutosten vuoksi kiky vaikuttaa eri aloilla ja erilaisissa työpaikoissa eri lailla. Osan ansiot kasvavat, osan pienenevät.
Joidenkin ammattien edustavat saattavat jatkossa joutua ottamaan lainaa nopeasti. Esimerkiksi sairaanhoitajien taloustilanteeseen kikyllä voi olla negatiivinen vaikutus. Työtunnit ovat kasvaneet puolella tunnilla viikossa jo ennestään raskaassa työssä, ja lomarahasta on leikattu iso osa. Verovähennykset eivät vaikuta myönteisesti sairaanhoitajien palkkoihin, vaan valtaosa heistä menettää ostovoimaansa.
Lisäksi palkankorotuksia ei ole ainakaan vielä laajalti tiedossa. Suomen talouden näyttäessä paremmalta on tosin ounasteltu, että pian korotuksia saatetaan alkaa taas antaa. Jos kiky lisää tuloja, on se oiva tilaisuus saada lisää rahaa säästöön tai tehdä kalliimpia hankintoja.
Muutoksia toteutettu eri tavoin
Etenkin työajan pidentämisen suhteen muutoksia on toteutettu eri tavoin. Kikyn tarkoitus oli lisätä työaikaa ilman, että palkkatulo kallistuisi merkittävästi. Se ei vaikuta työaikalain sisältöön, vaan muutokset toteutetaan alakohtaisten työehtosopimusten avulla. Osa työpaikoista on lisännyt työpäiviä, osa lisännyt tunteja työaikapankkiin ja osa pidentänyt työpäiviä. Esimerkiksi joissain työpaikoissa tehdään nyt töitä arkipyhinä. Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan edelleen asianmukaiset korvaukset, mikäli työehtosopimuksessa niin sanotaan.
Joissakin työpaikoissa työajan pidennykseen on suhtauduttu luovasti, lisätty esimerkiksi henkilökunnan liikuntaa, minkä uskotaan parantavan työtehoa. Tämä voikin toimia yrityksessä, jossa tehdään paljon istumistyötä. Saman tyylisiä ratkaisuja on tehty jopa julkisella puolella. Osa yrityksistä on myös päättänyt, että kiky-tunnit käytetään koulutukseen tai vapaaehtoistyöhön. Matkailu- ja ravintola-alalla puolestaan on kehitetty uusi vuosivapaajärjestelmä muutosten toteuttamiseksi.
Suuri muutos kansallisella tasolla
Joidenkin arjessa kiky ei juuri näy, kun taas joidenkin elämää se muuttaa huomattavasti. Kansallisella tasolla muutokset ovat maltillisia mutta merkittäviä. Kilpailukykysopimuksen uskottaan nimensä mukaisesti parantavan Suomen menestystä kansainvälisillä markkinoilla. Vienti on jo alkanut vetää paremmin hieman ennen kikyä, mutta muutoksen täysimittaisia tuloksia odotellaan vielä. Kilpailukyvyn uskotaan parantuneen jo merkittävästi kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna; ennen Suomen bruttokansantuote on ollut jopa vuotta 2008 alhaisemmalla tasolla.
Kun työnantajan yksikkökustannukset laskevat, työllistymiskynnyksen pitäisi nousta. Myös muutosturva on parempi; tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen pitkäaikaisten työntekijöiden turva on parempi. He voivat esimerkiksi päästä valmennukseen tai koulutukseen, sekä työterveyshuollon palveluihin.
Miten varautua seuraaviin tulopoliittisiin neuvotteluihin?
Moni uskoo, että seuraavissa neuvotteluissa työnantajapuoli joustaa. On kuitenkin järkevää aloittaa eläkesäästäminen ja säästää itselle useamman tonnin hätäkassa, sillä sosiaalisista etuuksista on leikattu tasaiseen tahtiin viime vuosina. Kansalaisten aktiivisuudellakin on väliä. Neuvottelutaktiikoihin tutustuminen, lähdekritiikki ja tutkimustaidot voivat myös auttaa äänestämään paremmin ja tekemään parempia valintoja yhteiskunnallisella tasolla.
