Useimmiten ihmiset innostuvat lahjoittamaan noin 2 – 10 prosenttia palkastaan hyväntekeväisyyteen ja maailmanlaajuisesti suosituimpia kohteita ovat uskonnolliset järjestöt. Vaikka tämä ei olekaan Suomessa niin yleistä, useat kristilliset haarat kannustavat jäseniään lahjoittamaan 10 % tuloista kirkon hyväntekeväisyyden kohteisiin. Tämä on kuitenkin vain tilastotietoa ja kokonaisuudessaan uskonnollisiin kohteisiin menee noin kolmasosa kaikista lahjoituksista.
Jokainen on kuitenkin vapaa itse päättämään, mihin lahjoittaa rahaa ja tämän päättämiseen kannattaa käyttää kunnolla aikaa. Lisäksi on myös mietittävä onko lahjoitukseen oikeasti varaa. Jos pikalaina on kuukausittain tarpeellista ja tarvitaan lainaa heti tilille, jotta laskun voidaan kanttaa, ei kannata antaa rahaa muualle. Nyrkkisääntönä on hyvä pitää se, että laskut voidaan maksaa, eläminen kattaa ja säästöön laittaa osa palkasta, ennen kuin tehdään lahjoituksia. Jos hyväntekeväisyyteen silti halutaan lahjoittaa rahaa, kannattaa luopua jostain ylimääräisestä kulusta, kuten taivaskanavista, lehden tilauksista tai käyttämättömästä salikortista.
Kun oma taloudellinen tilanne on kunnossa, voidaan miettiä mitkä ovat omat hyväntekeväisyyden tavoitteet. Jos lahjoittamisesta halutaan tehdä vakituinen asia, kannattaa etsiä sellainen kohde mikä on omaa sydäntä lähellä ja löytää sille asialle omistautunut organisaatio, jolle rahat aina lähetetään, sen sijaan että niitä ripoteltaisiin ympäriinsä sentti kerrallaan. Erilaisiin hyväntekeväisyys kohteisiin voi tutustua netissä, organisaatioiden omilla toimistoilla ja esimerkiksi sanomalehdissä, joissa näitä voidaan esitellä. Netin avulla eri organisaatiot ympäri maailmaa ovat jokaisen ulottuvilla, eli sijainti ei enää tuota ongelmaa siinä, etteikö sopivaa kohdetta voitaisi tukea.
Parhaiten hyväntekeväisyyden voi sisällyttää arkeen lahjoittamalla joka kuukausi ja jottei se pääse unohtumaan, voidaan verkkopankkiin laittaa automaattinen maksujärjestelmä, jolloin aina tiettynä päivänä ennalta määrätty summa lähtee valitulle yhdistykselle. Yhdistystä mietittäessä tulee usein mieleen myös, kuinka paljon lahjoituksesta oikeasti menee hyväntekeväisyyteen ja mikä osa menee organisaation hallinnollisiin kuluihin, tai esimerkiksi mainontaa tukemaan. Netistä löytyy myös sellaisia sivustoja, jotka kertovat automaattisesti yleisimpien ja tunnetuimpien organisaatioiden taloudellisen tilanteen ja erittelevät, kuinka paljon lahjoituksesta menee mihinkin toimeen. Näin voidaan valita se organisaatio, missä pienikin lahjoitus menee avun antamiseen.
Varsinkin pienituloisilla on usein hankaluuksia miettiä miksi lahjoittaa, kun euron antaminen tuntuu mitättömältä. Tässä kuitenkin unohdetaan, että euron arvo on joissain maissa huomattavasti suurempi, eli sillä voidaan saada lapselle tai vaikka koiranpennulle, arvokas rokote, joka suojaa seuraavan vuoden. Suomessa se tarkoittaa suunnilleen yhden maitopurkin jättämistä kauppaan, joten useimmilla on näin pieneen lahjoitukseen kuukausittain varaa ja vuodessa se voi pelastaa vähintään 12 henkeä suoraan, sekä epäsuorasti jopa kymmenkertaisen määrän, kun tautien leviäminen voidaan estää. Samalla on laskettava myös joukkovoima, sillä 100 ihmistä, jotka luovuttavat euron kuukausittain, tuovat jo suuren annin kohteelleen, mutta määrä olisi puolet isompi, jos toiset 100 ihmistä eivät olisi olleet luovuttamatta euroa, koska kokivat sen liian pieneksi lahjoitukseksi.
Aina kuitenkaan lahjoittamiseen ei vain ole varaa, mutta jos hyväntekeväisyys on silti lähellä sydäntä, voidaan miettiä muita vaihtoehtoja. Naapurin yksinäisen mummon jututtaminen, tai kaupassa käynti tämän puolesta, auttaa samalla lailla kuin rahan lahjoittaminen, joten aina hyvän tekemistä ei voi rahassa mitata. Usein eri organisaatioilla on myös pulaa vapaaehtoisista, eli jos rahapussi ei lahjoitusta kestä, voidaan lahjoittaa omaa aikaa ja näin auttaa valittua kohdetta.
Hyväntekeväisyys ei kuitenkaan ole koskaan pakko, eikä sen tarkoituksen tulisi olla oman statuksen nostaminen, tai muukaan turhamaisuus. Se on parhaimmillaan, kun se tehdään omasta ilosta ja hyvästä sydämestä. Vastapalveluksena saadaan hyvä mieli ja tiedetään itse, että ollaan muutettu maailmasta parempi paikka, vaikka sitten sentti, tai euro kerrallaan.