Konkurssi on prosessi, joka mahdollistaa luonnollisen henkilön, tai yrityksen, maksaa takaisin osa, tai kaikki velastaan. Kun vararikko iskee, on varattoman muutettava kaikki mahdollinen omaisuus rahaksi, niin kattavasti, että kaikki velat saadaan maksettua pois. Jos velallisella on omaisuutta enemmän, kuin mitä velkaa on, ei kaikkea tietenkään tarvitse muuttaa. Jos taas varallisuutta on vähemmän, kuin omaisuutta, muutetaan kaikki rahaksi ja velat maksetaan velkojille niiden tärkeysjärjestyksen mukaisesti.
Kun konkurssi todetaan, tulee velallinen menettämään oikeuden omaisuuteensa, siihen asti, että tarvittava määrä on maksettu pois. Tästä huolehtii tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja, jolle siis omaisuuden määräysvalta siirtyy. Suomessa konkurssia ja sen menettelyä määrää selvä laki, jossa on ehdot sekä konkurssin alkamiselle, sen eri vaiheille, konkurssisaataviin liittyvistä säädöksistä ja ehdoista, konkurssihallinnosta ja siihen kuuluvan omaisuuden myynnistä, sekä hoidosta.
Esimerkiksi yrityksen on aika hakea konkurssia, kun taloudellisista velvoitteista ei pystytä mitenkään selviämään, eikä toiminnasta voida saada kannattavaa. Jos taas yrityksellä on mahdollisuus nousta pahasta tilanteesta, kannattaa miettiä myös saneerausmenettelyä. Se ei kuitenkaan ole järkevä vaihtoehto, mikäli yrityksen selviäminen ja nouseminen kannattavaksi on erittäin epätodennäköistä, ja tietenkään sitä ei voida yksityishenkilölle samalla tavalla suorittaa, kuin yritykselle.
Osa yrityksistä ja henkilöistä yrittää myös välttyä konkurssilta esimerkiksi ottamalla lainaa heti kun tarve iskee, mutta jos sitäkään ei saada maksettua pois, voi edessä olla tukalammat paikat. Jos pikalaina paketteja on kertynyt jo aika lailla ja alkanut erääntymään, muuttuu velkakierre vielä pahemmaksi. Tämän takia kannattaa harkita tarkkaan kannattaako ongelma tilanteessa ottaa lainaa heti, vai pitäisikö miettiä muita vaihtoehtoja. Joskus konkurssi on ainut vaihtoehto, eikä siltä voida mitenkään välttyä.
Konkurssin hakeminen alkaa käräjäoikeudesta hakemuksen avulla. Tämän hakemuksen voi tehdä joko se henkilö, tai yritys, jolla velkaa on, tai se taho, jolle ollaan velkaa. Hakemus tehdään kirjallisesti ja tässä tulee olla vaatimus konkurssin asettamisesta ja tietenkin perustelu miksi sitä lähdetään hakemaan. Tähän lisätään myös velallisen omat tiedot ja mahdollisten velkojien tiedot, erityisesti sen tahon jolle ollaan velkaa ja joka on näitä lähtenyt konkurssin avulla perimään. Jos hakijana on itse velallinen, tulee kaikki ne tahot listata, jolle ollaan eniten velkaa. Tietenkin tämän tulee sisältää velkojien yhteystiedot, sekä omaisuuden ja velan määrä. Jos kyseessä on yritys, esimerkiksi osakeyhtiö, vaaditaan myös sen toimivaltaisen toimielimen päätös siitä, että konkurssia lähdetään todella hakemaan. Jos hakijana on ollut velkoja, toimittaa tuomioistuin asian tiedoksi velalliselle ja tämä saa samalla mahdollisuuden tuoda kirjallisen lausunnan kuultavaksi.
Konkurssi menettelyt voivat olla myös poiketa tietyissä tapauksissa normaalista, mistä alla esimerkkinä muutama:
Konkurssin raukeaminen
Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa konkurssipesä on niin vähävarainen, ettei niistä saada edes konkurssimenettelyn kustannuksia katettua, tai velkojille tulee vain hyvin pieni määrä veloista takaisin. Tämä päätös voidaan tehdä muutama kuukausi sen jälkeen, kun konkurssi on alkanut. Pesänhoitajan tehtävät lakkaavat, samoin kuin muut oikeusvaikutukset ja esimerkiksi osakeyhtiö poistetaan kaupparekisteristä. Jos raukeavassa pesässä on vielä jotain jaettavaa, luovuttaa ulosottomies ne velkojille.
Julkisselvitys
Jos konkurssi on vaarassa raueta, voidaan prosessia jatkaa julkisselvityksenä. Tämä kuitenkin vaatii erityisen syyn, kuten konkurssiin, tai sen edeltäviin toimiin liittyviä selvitystarpeita. Konkurssiasiamiehen tulee esittää siirtyminen julkisselvitykseen ja päätöksen tekee tuomioistuin. Näin konkurssimenettely voi jatkua konkurssiasiamiehen valvoessa ja tämän kuluvastuulla. Pesänhoitajan tehtäväksi jää raportoida ja antaa loppuselvitys konkurssiasiamiehelle.
