Näin algoritmit vaikuttavat talouteen

Algoritmit ovat olleet otsikoissa viime vuosina, sillä niiden merkitys globaalissa kaupankäynnissä on yhä suurempi. Tietokoneet ja ohjelmat toimivat algoritmien mukaan, ja tästä syystä myös osakekauppa ja maailmankauppa ovat niistä riippuvaisia. Isolle osalle väestöä algoritmi on kuitenkin hämärä käsite. Mikä on algoritmi ja miten se toimii? Algoritmien ymmärtäminen auttaa ymmärtämään taloutta laajemmin.

Mikä on algoritmi ja miksi algoritmit ovat tärkeitä

Käytännössä algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus valitun tehtävän tai prosessin suorittamisesta ongelman ratkaisemiseksi. Algoritmi muodostuu tietyssä järjestyksessä olevista, yksiselitteisistä ja suoritettavissa olevista toiminnoista, joka määrittelevät prosessin, joka johtaa lopputulokseen. Käytännössä siis esimerkiksi resepti on algoritmi: reseptissä on kuvattu yksityiskohtaisesti ja mahdollisimman yksiselitteisesti prosessit, joiden avulla voidaan päästä tiettyyn lopputulokseen – eli valmistaa haluttu ruoka. Myös esimerkiksi huonekalujen kokoamisohjeet ovat eräänlainen algoritmi, ja ihmisen käytöksessäkin voi havaita algoritmeja. Meillä on vastaukset moniin ongelmatilanteisiin jo valmiina; kun on vessahätä, mennään vessaan ongelmaa sen kummemmin pohtimatta, ja kun puhelimesta loppuu akku, se laitetaan laturiin.

Ihmisten käytöstä voidaan algoritmien vuoksi ennustaa ja ohjailla jonkin verran. Niiden avulla voidaan käydä pörssikauppaa, rekrytoida työntekijöitä yrityksiin, kohdentaa mainontaa, ennustaa vaalituloksia tai saada ohjelmat näyttämään asiakasrekisterin kaikkein olennaisimmat kontaktit.

Algoritmeja hyödynnetään yhä enemmän lisääntyneen teknologian käytön vuoksi. Niitä löytyy nykyisin joka paikasta. Netin hakukoneet käyttävät algoritmeja, samoin kuin suositut sovellukset ja ohjelmat. Algoritmien avulla voidaan levittää tietoa, mainostaa ja korostaa tiettyjä asioita. Tätä on hyödynnetty paljon kaupallisiin tarkoituksiin, mutta sen poliittiset hyödyt on myös jo huomattu. Algoritmit ovatkin yksi suurimpia syitä, miksi esimerkiksi sähköistä äänestystä ei ole otettu vielä käyttöön. Niihin liittyy suoria tietoturvariskejä – mutta toisaalta niitä voidaan myös käyttää manipulointitarkoituksiin virallisiin järjestelmiin sekaantumatta.

Algoritmien suurin riski on niihin liittyvä valta. Algoritmeja hallitseva voi vaikuttaa ihmisiin; heidän tunteisiinsa, ajatuksiinsa ja päätöksiinsä. Niiden avulla profiloidaan ihmisiä, mikä voi puolestaan johtaa eriarvoistamiseen. Tätä ominaisuutta käytetään lähinnä räätälöityjen sisältöjen luomiseen, mutta sitä voi seurata esimerkiksi valheellisen tiedon levittäminen ja eripuran lietsonta eri tahojen välille, ja lisäksi ne voivat liittää yhteen asioita, jotka eivät välttämättä suoraan liity toisiinsa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa NSA:a on kritisoitu valtavien datamäärien varastoinnista ja niiden hyödyntämisestä algoritmien avulla.

Räätälöidyt sisällöt ja toiminnot voivat myös häiritä henkilökohtaista elämää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kaupat pystyvät asiakkaan ostosten perusteella arvioimaan esimerkiksi missä vaiheessa nainen on raskaana, ja milloin hän synnyttää, ja lähettämään kuhunkin raskauden vaiheeseen sopivia kuponkeja. Tämä on kuitenkin häirinnyt ihmisten yksityisyyttä, sillä raskausuutiset ovat jo joissain tapauksessa käyneet ilmi ihmisille tarjousten perusteella, ennen kuin odottavat vanhemmat ovat itse päässeet kertomaan asiasta. Kyseessä on melko lievä esimerkki, mutta algoritmeja on jo yritetty hyödyntää esimerkiksi vankilatuomioita antaessa ja muissa vakavammissa tilanteissa. Jos ihmisen esimerkiksi uskotaan tekevän rikoksia tai tekevän muuta vääryyttä algoritmien perusteella, hänen elämänsä saattaa olla pilalla, vaikka hän olisi päättänytkin ottaa toisen suunnan elämässään.

Algoritmit pörssikaupassa

Osakkeiden ostoa ja myyntiä pyöritetään lähinnä algoritmien avulla; jopa 60—70 % pörssikaupasta tehdään nykyisin tietokonealgoritmien avulla Euroopassa. Yhdysvalloissa osuus on vielä tätäkin suurempi. Algoritmia voidaan käyttää apuna esimerkiksi silloin, kun halutaan ostaa iso määrä tiettyä osaketta. Ostotarjous jaetaan pienempiin osiin algoritmin avulla, jolloin se on helpompi myydä ilman että sen hinta nousee. Algoritmi alkaa tehdä tarjouksia pienistä eristä, jolloin kauppa lähtee käyntiin. Jotta kukaan ei arvaisi, että tarjouksia tekee ohjelma, ne ajoitetaan epäsäännöllisiin intervalleihin. Tämä tekee algoritmeista hyvin arvokkaita ja haluttuja.

Algoritmit ovat myös lyömätön työkalu nopeassa pörssikaupassa. Pörssikauppa on aina ollut nopeuskilpailua, ja robotit ovat tietenkin tässä erittäin eteviä. Hft eli high frequency trading on yleistynyt algoritmien vallattua osakekaupan. Käytännössä algoritmit käyvät kauppaa ja kilpailevat keskenään. Ne voivat laskea korrelaatioita eri tuotteiden välillä ja reagoida niihin, hyödyntää big dataa, ja ennakoida esimerkiksi viljasatojen vaikutusta elintarviketeollisuuteen. Tämä on tehnyt kaupankäynnistä paljon tehokkaampaa; osakkeiden arvot ovat tasaisempia ja marginaalit pienempiä, sekä osto- ja myyntihintojen väliset erot pienempiä. Sijoittaminen on tästä syystä hieman kannattavampaa.

Algoritmiin perustuva volavahti on myös nykyisin yleinen osa kaupankäyntiä. Se on jatkuvasti käytössä oleva turvamekanismi, joka hallinnoi hintojen ääriliikkeitä. Pohjoismaissa niitä on käytetty jo pitkään, mutta Yhdysvalloissa ne ovat olleet käytössä vasta muutamia vuosia. Mikäli hinta putoaa tai nousee liian nopeasti, volavahti keskeyttää kaupankäynnin, ja hinnan nousun tai laskun syy selvitetään. Algoritmin testaus ja toiminta on välittäjän vastuulla, ja virheistä voi koitua suuretkin kustannukset.

Vuonna 2010 Yhdysvaltain osakemarkkinoilla tapahtui Flash Crash, jonka vuoksi osake- ja johdannaismarkkinat romahtivat 10 minuutissa. Romahduksesta syytettiin algoritmeja, ja kyseessä onkin merkittävin algoritmien syynä pidetty pörssiromahdus. Volavahdit eivät olleet käytössä romahduksen sattuessa. Algoritmien uskotaan reagoineen isoon myyntitoimeksiantoon, mikä johti tuhoisaan kierteeseen – toisaalta romahdus korjaantui nopeasti ja romahduksen aikana tehtyjä kauppoja peruttiin jälkeenpäin.

Valtaosa onkin sitä mieltä, että kaupankäynti on muuttunut vakaammaksi ja turvallisemmaksi algoritmien aikana. Piensijoittajien asema on parantunut, toimijoiden määrä on vähentynyt ja voittomarginaalit ovat kaventuneet. Robottien historiaan liittyy ongelmia ja sekoilua, mutta nykyiset algoritmit toimivat tehokkaasti ja ongelmia on esiintynyt vain vähän. Volatiliteettikaan ei ole lisääntynyt markkinoilla, vaikka monet pelkäsivät robottien osakekaupan kasvattavan volatiliteettia.

Pörssikaupan tehostuessa yhä useampi yksityishenkilö on päättänyt lähteä mukaan. Lainavipua käytetään yhä enemmän kaupankäyntiin; jos sinulla on jo olemassa olevia lainoja, mutta haluat päästä sijoittamaan, yhdistä lainat ja maksa vain yhdestä lainasta samalla, kun sijoituksesi tuottavat rahaa.

Algoritmit ovat vaikuttaneet myös laina-alaan

Vuonna 2013 Google teki uudistuksen, joka muutti mm. lainojen, kasinoiden ja muiden raskaasti mainostettujen palvelujen näkyvyyttä hakukoneen hauissa. Muutoksen oli tarkoitus parantaa hakutulosten laatua ja vähentää spämmisivustoja. Muutos herätti paljon keskustelua niin aloilla, joita se koski, kuin myös asiantuntijoiden keskuudessa. Sen vaikutus oli osittain myös maakohtaista; esimerkiksi Yhdysvalloissa se vaikutti alle 1 % kaikista hakutuloksista, kun taas Turkissa se vaikutti jopa 4 % hakutuloksista. Vaihtelut selittyvät osittain maakohtaisilla spämmisivustojen määrillä ja alojen säätelyllä; Yhdysvalloissa esimerkiksi kasinoalaa säädellään melko tiukasti.

Muutos poiki myös tutkimuksia aiheeseen liittyen. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että muutoksesta kärsivät myös sivustot, joille lähetettiin paljon spämmikommentteja, vaikka sivustojen omassa sisällössä ei ollutkaan spämmiä. Toisessa tutkimuksessa todettiin myös, että uudistus lisäsi spämmikommenttien määrää, ja monet spämmin lähettäjistä oppivat keinoja, joilla välttää Googlen seulat.

Kolmannessa tutkimuksessa muutoksesta kärsineet yritykset muuttivat strategiaansa, ja auditoivat sivustonsa. Muutos saattoi pudottaa heidät kauas hakutuloksista tai niiden ulkopuolelle, mutta auditoinnin ja sisällön muutoksien jälkeen he pääsivät takaisin listalle.

Algoritmeja voi siis käyttää suojelemaan kuluttajia, mutta kyseessä on järjestelmä, jolle löytyy aina vastareaktio, sillä niitä voi myös käyttää vastavuoroisesti. Algoritmit eivät ole kenenkään yksityisomaisuutta, vaan niitä voi ymmärtää ja oppia välttämään – tarvitaan vain perehtymistä aiheeseen ja resursseja.

UUTISET JA TARJOUKSET

Tilauksellasi suostut vastaanottamaan uutisia ja tarjouksia meiltä ja kumppaneilta.

REKLAAMI