Olet varmasti kuullut vanhat sanonnat, joiden mukaan raha ei tuo mukanaan onnellisuutta ja kuinka mersussa on mukavampi itkeä kuin bussissa. Vaikka onnellisuus, kuten ehkä myös rikkaus, on jokaisen arvioitavissa kunkin oman mittapuun mukaan, on asiaa myös oikeasti tutkittu. Ovatko varakkaat ihmiset onnellisempia kuin ei-niin-varakkaat?
Mitä onni on?
Mikä tekee sinut onnelliseksi? Onni on subjektiivinen käsite, ja eri ihmiset tulevat onnellisiksi eri asioista. Toinen on onnellinen perheestä, toinen isosta autosta, kolmas luontoretkestä. Onnellisuus riippuu myös kulttuurista ja taustasta.
Onnen määrittely on todettu käytännössä mahdottomaksi, mutta se ei kuitenkaan estä tutkijoita yrittämästä. Viimeisimmissä tutkimuksissa on päädytty tulokseen, että on kahdenlaista onnellisuutta. Henkinen hyvinvointi mittaa, kuinka usein henkilö esimerkiksi nauraa tai tuntee itsensä iloiseksi ja onnelliseksi, tai vastaavasti tuntee stressiä tai vihaa tavallisissa päivittäisissä tilanteissa.
Toinen onnen muoto on niin sanottua elämän arviointia, jossa ihmiset miettivät ja arvioivat omaa elämäänsä, omia toiveitaan ja tavoitteitaan, ja niiden toteutumista pitkällä aikavälillä.
Tuoko raha onnea?
Tutkimuksissa on selvitetty onnellisuuden ja varallisuuden yhteyttä, ja havaittu, että kieltämättä rahalla on merkitystä. Keskimäärin ne, joiden tulotaso on alhainen, eivät ole niin onnellisia kuin enemmän ansaitsevat. Mutta onnellisuuden lisääntyminen tulojen lisääntyessä ei ole itsestään selvää.
Ensinmainittu onnellisuus, henkinen hyvinvointi, kasvaa varallisuuden kasvaessa tiettyyn pisteeseen asti, mutta sen jälkeen suuremmat tulot eivät enää lisänneet onnellisuutta. Tämän onnellisuuden taustalla ovat lopulta siis ennemmin terveys, ystävät ja perhe kuin hyväpalkkainen työ. Kun näiden tekijöiden muodostama perusta on kunnossa, onnellisuus lisääntyy.
Jälkimmäinen onnellisuus, elämän arviointi, kasvoi sekin tulojen kasvaessa, mutta tässäkin vastaan tuli tuloraja, jonka jälkeen onnellisuus ei enää kasvanut, vaikka tulot nousivatkin.
Kun tämä raja on saavutettu, rahan sijaan onnellisuutta tuntuvat lisäävät itsenäisyys, mahdollisuus tehdä päätöksiä, muiden arvostus ja kiinnostava työ.
Tämä vastaa hyvin esimerkiksi työtyytyväisyystutkimusten tuloksia, joissa palkka on vain yksi työntekijöiden tyytyväisyyteen vaikuttava tekijä muiden joukossa. Palkankorotus on yleinen tapa palkita hyvää suoritusta, mutta sen vaikutus onnellisuuteen ja työtyytyväisyyteen on yllättävän pieni – ja lyhytaikainen. Palkankorotus unohtuu nopeammin kuin esimerkiksi vaikkapa julkinen tunnustus tai kiitos, eikä sen motivoiva vaikutus ole kovin pitkäkestoinen.
Jossain kohdin siis raha ikään kuin menettää merkityksensä, kun tulotaso nousee tietylle tasolle. Eräs, varsin luonnolliselta kuulostava selitys tälle voisi olla, että kun raha ei riitä perustarpeiden tyydyttämiseen, aiheutuu tästä stressiä, jolla voi edelleen olla vaikutusta esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, ja onnellisuuden tunne pienenee. Kun tulotaso takaa perustarpeiden tyydyttämisen, stressi vähenee, ja onnellisuus lisääntyy.
Suomalainen lottovoittaja on tästä hyvä esimerkki. Vaikka uusi varallisuus mahdollistaisi mukavan elämän ja työn jättämisen, useimmat lottovoittajat maksavat velkansa, ehkä tekevät joitakin hankintoja, ja jatkavat tämän jälkeen työssään niin kuin ennenkin sen enempää varallisuuttaan ulospäin näyttämättä. Onnen ei siis koeta tulevan rahasta tai omistuksesta, vaan elämän jatkumisesta, rutiineista, ystävyyssuhteista ja sosiaalisesta elämästä.
Voiko onnea ostaa?
Oma koti ja miellyttävä elinympäristö varmasti lisäävät onnellisuutta, vai mitä? Ostaminen ja omistaminen siis lisäävät nekin onnellisuutta – mutta, kuten raha, vain rajaan asti. Sillä kun perustarpeet on tyydytetty, ei ostamisella ja tavaroiden omistamisellakaan ole enää oikeastaan merkitystä onnellisuuden lisääntymisessä.
Tavaroiden ostamisen sijasta erilaisten elämysten kokemisella on onnellisuudessa pidempikestoinen vaikutus. Samoin kuin palkankorotus unohtuu helposti, mutta kiitos ja tunnustus säilyvät muistoissamme pidempään, myös elämykset muistetaan kauemmin kuin raha tai tavarat.
Elämysten lisäksi yhdessä ystävien ja perheen kanssa vietetty aika lisää onnellisuutta. Ostamalla siis erilaisia palveluita, kuten kotisiivousta tai pihanhoitopalveluita, voi ostaa itselleen lisää aikaa – ja siis onnellisuutta.
Jos siis tuntee itsensä onnettomaksi, voi onnellisuutta siis ostaa, ainakin tilapäisesti, ja, myös luotolla, mutta tällöin kannattaa muistaa, että velat ja rahahuolet vastaavasti vähentävät onnellisuuden tunnetta. Jos siis päättää ostaa onnea luotolla, kannattaa panostaa elämysten ostamiseen, ja varmistaa, ettei luoton takaisinmaksu tuota ongelmia. Vertaile siis luottoja huolellisesti edullisimman vaihtoehdon löytämiseksi, ja mitoita se niin, että kuukausierän maksaminen ei kaada budjettiasi.
Tekeekö työ onnelliseksi?
Kuten aiemmin todettiin, miellyttävä työ voi lisätä onnellisuuden tunnetta. Kun työ on kiinnostavaa ja työntekijällä on sopivassa suhteessa valtaa ja vastuuta, työssäviihtyminen kasvaa. Koska työ vie suuren osan ajastamme, noin kolmasosan arkipäivästä, on sillä merkitystä yleiseen onnellisuuteen.
Työnteko lisää onnellisuutta myös silloin, kun voimme tehdä ja edistää arvojemme mukaisia asioita. Jos iso osa elämästä kuluu tehden jotain, johon emme oikeasti usko tai mitä emme halua tehdä, on sillä väistämättä merkitystä myös onnellisuuteemme. Kannattaa siis miettiä omia arvojaan ja tavoitteitaan, ja pyrkiä aktiivisesti niitä kohti.
Vastaavasti, jos työ on pakkopullaa tai stressaavaa tai sosiaaliset suhteet työpaikalla eivät ole kunnossa, vähentää työ merkittävästi yleistä onnellisuutta. Henkilöt kokevat käyvänsä työssä vain rahan vuoksi ja maksaakseen velkojaan ja elinkustannuksiaan. Pidemmällä tähtäimellä tällainen henkisesti kuormittava työnteko alkaa vaikuttaa myös työn ulkopuoliseen elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja onnellisuuteen. Työn henkinen kuormitus voi myös näkyä uupumuksena ja aiheuttaa terveydellisiä ongelmia, vaikka sinänsä työmäärä olisikin vielä niin sanotusti hallittavalla tasolla.
Onnea tekemällä hyvää
Monissa tutkimuksissa on havaittu, että muiden auttaminen tekee ihmiset onnellisiksi. Onni tulee siis kuin sivutuotteena, kun auttaa muita hädässä, eikä edes tavoittele itselleen mitään. Näiden tutkimusten mukaan onnellisuuttaan voi siis lisätä käyttämällä rahojaan muiden hyväksi, mutta vastaavasti rahan sijasta voi tarjota apuaan muutoin, ja sillä on aivan vastaava vaikutus.
Auttamalla muita voi myös kohottaa omaa sosiaalista arvostustaan. Yhteisön arvostus taas voi sekin lisätä omaa onnellisuuden tunnetta enemmän kuin mittava varallisuus.
Onni on asenne
Vaikka et ehkä voi vain päättää, että nyt tästä lähtien olen onnellinen, on omalla elämänasenteella merkitystä omaan onnellisuuteen. Pessimisti ei ole koskaan tyytyväinen, ja tyytymättömyys ei varmastikaan lisää onnellisuutta.
Optimistinen, parempaan uskova elämänasenne näyttää tuovan mukanaan myös lisääntynyttä onnellisuuden tunnetta. Optimisti ei jää vellomaan epäonnistumisiin, vaan keskittää energiansa tulevaan ja uskoo, että asiat muuttuvat parempaan. Onnelliset ihmiset myös iloitsevat omista onnistumisistaan. Onnistumisen tunne lisää uskoa itseen ja oman itsensä arvostusta – ja arvostushan lisää taas onnellisuutta.
Onnelliset ihmiset ovat myös usein aktiivisia avoimia uusille asioille ja kokemuksille. He lähtevät herkästi mukaan erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin – ja sitä kautta vahvistavat omaa sosiaalista verkostoaan. Jo aiemmin olemme puhuneet ystävien merkityksestä onnellisuudelle.
Onnelliset ihmiset eivät korosta liikaa rahan ja tavaran merkitystä, vaan painottavat elämän muiden arvojen ja asioiden tärkeyttä. Raha on siis heille enemmän vaihdon väline kuin arvon mitta.
Onni on siis suhteellista, ja onnellisuuden lisääminen sitä vielä enemmän. Onnellisuustutkinnassa on runsaasti toisaalta ja toisaalta -johtopäätöksiä, eikä aina ole helppoa varmistua syy-seuraussuhteista – mikä aiheuttaa mitäkin, ja mihin rajaan asti.
Oman onnellisuutensa mittaamisessa ja lisäämisessä onkin syytä käyttää aivan omaa, henkilökohtaista asteikkoaan. Elämän taitekohdissa varmuus omista arvoista ja tavoitteista sekä hyvät sosiaaliset suhteet ystäviin ja perheisiin ovat varmin tae onnellisuudesta, jopa enemmän kuin pankkitilin saldo.
