Suomalaiset ovat keskimäärin erittäin koulutettua kansaa siitäkin huolimatta, etteivät kaikki viihdy koulun penkillä. Mutta vaikka alan vaihtaminen tai omien tietojen kartuttaminen on maailman mittakaavassa melko helppoa, liittyy siihen silti monia haasteita. Milloin koulutuksen jatkaminen siis kannattaa?
Kouluttautuminen ei aina istu elämäntilanteeseen
Yksi suurimpia kouluttautumisen jarruttajia on elämäntilanne. Koulutus vie aikaa, ja tätä kautta usein myös rahaa, mikä on monelle työssäkäyvälle mahdoton yhtälö. Tuista huolimatta elämäntyyliä usein joutuu muuttamaan, ja voi olla, että esimerkiksi asuntolainan lyhennykset ovat opiskelijabudjetille liian suuria. Harva on valmis tinkimään työllä saavutetusta elämäntyylistä.
Toisaalta kouluttautua voi myös osa-aikaisesti tai työn ohessa. Tämä on suosittu vaihtoehto. Koulutus kuitenkin ottaa aina jonkin verran ylimääräistä aikaa ja vaivaa, ja stressaavan työn ohessa se voi olla liian vaativaa. Eniten kouluttautuvatkin nuoret, joilla ei ole vielä varsinaista ammattia sekä työttömät. Työttömälle koulutus voi paitsi parantaa mahdollisuuksia päästä töihin, mutta se saattaa antaa myös tavoitteen ja sisältöä elämään.
Kouluttautuminen voi myös tuntua monimutkaiselta, kun itsellä on pieniä lapsia. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, vaan monet vanhemmat kouluttavat itseään uudelle alalle tai vastuullisempiin rooleihin lasten ollessa yhä pieniä. Tämä on tietenkin helpompaa, kun toinen puolisoista käy töissä.
Parempaa palkkaa vai ei
Yleisimmät syyt lisäkoulutuksen hankkimiseen ovat paremman palkan toivominen ja uralla eteneminen. Vaikka kouluttautuminen on rahallinen ja ajallinen uhraus, nämä tavoitteet ovat erittäin painavia syitä palata koulun penkille. Kannattaakin siis tutkia tarkkaan, onko omilla suunnitelmilla mahdollisuus onnistua.
Joillain aloilla ylemmissä rooleissa työmäärä ja vastuut ovat merkittävästi suurempia, mutta palkkaero alempiin rooleihin verrattuna ei välttämättä ole valtava. Kannattaa siis pohtia tarkkaan, onko uusi rooli kaivattu muutos. Joillakin aloilla palkassa on merkittävä ero, joten jos rahkeet riittävät, kouluttautuminen kannattaa. Mikäli itseltä kuitenkin puuttuu jatkokoulutukseen tarvittavia edellytyksiä, kannattaa varautua tekemään töitä, jotta omiin tavoitteisiin pääsee. Opiskelua voi rahoittaa sekä opintolainalla että esimerkiksi hakemalla lainaa netistä.
Joskus ei ole vaihtoehtoja
Tietyillä aloilla, kuten IT-alalla, jatkuva kouluttautuminen on selviytymisen ehto. Teknologia muuttuu jatkuvasti, joten työttömäksi jäädessä voi töihin palaaminen olla vaikeaa, mikäli osaaminen ei ole ajan tasalla. Toisaalta IT-alalla työllisyys on hyvä ja alalla on hyvä tulevaisuus, joten jatkokoulutus ei mene hukkaan ja sillä pääsee melko varmasti paremmille palkoille.
Joillakin aloilla tilanne ei ole näin hyvä, ja työtehtäviä koneellistetaan ja työntekijöitä korvataan teknologialla. Jos huomaat, että tämä koskee alaasi, on hyvä ajatus etsiä jatkokoulutusta tai vaihtoehtoja alan vaihtamiselle pikimmiten. Pahimmassa tapauksessa oma osaaminen on sellaista, jolla ei saa enää tulevaisuudessa töitä alan muuttuessa, vaan alan vaihto tai täysin uuteen rooliin hakeutuminen on ainoa vaihtoehto.
Koulutuksia on monenlaisia
Omaa osaamista voi täysimittaisen tutkinnon lisäksi kasvattaa myös pienemmillä koulutuksilla. Ilmaiset tai edulliset koulutukset kansanopistoilla, liitoissa, järjestöissä tai työnantajan puolesta voivat tarjota ideoita oman osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi neuvottelutaidon tärkeys on ollut paljon esillä, sillä hyvät neuvottelutaidot auttavat neuvottelemaan paremman palkan ja tuomaan oman osaamisen esille paremmin. Ne voivat myös auttaa saamaan parempia rooleja.
Ilmaisia ja halpoja koulutuksia on monista aiheista: CV:n tekemisestä, luottamushenkilönä toimimisesta, liittojen toiminnasta ja kylmistä soitoista. Tarjonta vaihtelee paikkakunnittain, mutta isommilla paikkakunnilla järjestetään lähes poikkeuksetta kaikenlaisia koulutuspäiviä. Myös webinaareista voi oppia hyödyllistä tietoa. Kouluttautumista voi ja kannattaa myös harrastaa itse ilman varsinaisia opintoja, sillä kaikenlainen relevantti oppiminen tukee työyhteisössä toimimista.
