Suomalaiset ovat yleisesti ottaen koulutettua väkeä. Maksuton koulutus ja opintotukijärjestelmä kannustavat suomalaisia opintielle, ja samalla olemme myös tottuneet siihen, että opiskelu on ilmaista. Lisäkoulutusta on sitten hankittu tarpeen mukaan täsmäopintoina muutaman päivän kursseilla, jotka työnantaja on maksanut. Markkinoilla on kuitenkin yhä useammin tarjolla myös suoraan yksityisille henkilöille markkinoitavia maksullisia kursseja ja pidempiä opintokokonaisuuksia. Kannattaako koulutuksesta maksaa?
Heti alkuun tilastollinen tosiasia: koulutus kannattaa. Tutkimusten mukaan kouluttautuneet suomalaiset työllistyvät paremmin ja ovat myös työelämässä pidempään, mikä luonnollisesti näkyy paitsi työuran aikaisena ansiotasona myös myöhemmin korkeampana eläkkeenä.
Sitten toinen tosiasia: yhä useammalla suomalaisella on enemmän kuin vain yksi työura tai ammatti työuransa aikana. Työpaikat, työtehtävät ja ammatit vaihtuvat entistä taajemmin, harvemmin enää työskennellään koko työuran ajan vain yhdelle tai kahdelle työnantajalle samoissa tai samankaltaisissa tehtävissä, ja vaikka työskenneltäisiinkin, tehtävän sisältö voi muuttua useastikin uusien vaatimusten, työvälineiden tai työympäristön muutosten vuoksi.
Jatkuva kouluttautuminen ja uuden oppiminen on siis nykyisin arkipäivää. Työelämässä pysyminen edellyttää muutosten mukana pysymistä ja myös oma-aloitteisuutta lisäkoulutuksen suhteen. Toisaalta myös työelämän vaatimukset muuttuvat nopeammin kuin ennen, eikä koulutusjärjestelmä välttämättä pysy vauhdissa mukana. Ammattiin tai tutkintoon valmistavan, laadukkaan koulutusohjelman rakentaminen on monimutkainen palapeli eikä käy hetkessä, eikä lisäkoulutusta varten usein ole tarpeen rakentaakaan kokonaista tutkintovaatimukset täyttävää koulutuskokonaisuutta. Markkinoille onkin viimeisen noin kymmenen vuoden aikana syntynyt runsaasti erilaisia kaupallisia, täydentäviä kursseja ja koulutusohjelmia. Koulutusyritykset ovat nähneet tarpeen tiiviille, työn ohessa suoritettaville koulutuskokonaisuuksille, joissa osallistujat voivat päivittää osaamistaan ja samalla myös verkostoitua muiden alalla työskentelevien kanssa.
Koulutusyritykset toimivat myös tiiviissä yhteistyössä yhteiskunnan koulutusjärjestelmän kanssa. Erilaiset ammatti- ja erikoisammattitutkinnot noudattavat virallista tutkintorakennetta ja niille on asetettu selkeät vaatimukset, mutta toteutuksesta vastaakin yksityinen koulutusyritys, ja koulutus on osallistujalle maksullista. Samoin monet viranomaisten edellyttävät pätevyydet kuten työturvallisuus- tai tulityökortti on uusittava määräajoin, ja tämä onnistuu kätevästi yksityisen koulutuksentarjoajan kurssilla.
Toisaalta moni nuori haluaa tehdä työuransa ulkomailla, ja tietää jo varsin varhaisessa vaiheessa, että haluaa myös suorittaa tutkintonsa muualla kuin Suomessa. Suomesta ei ehkä löydy alan koulutusta tai ulkomailla suoritettava tutkinto koetaan alalla laadukkaammaksi tai muuten arvostetummaksi. Tutkinto lontoolaisesta yliopistosta saattaa avata maailmalla ovia eri tavalla, kuin vastaava tutkinto vaikkapa Jyväskylästä.
Esimerkiksi Englannissa lukukausimaksut ovat arkea yliopistoissa niin ulkomaalaisille kuin paikallisillekin opiskelijoille. Englantilaisten mielestä on melkolailla itsestäänselvää, että mikäli kouluttautumalla pääsee parempaan asemaan ja suuremmille ansioille, on koulutus investointi, josta opiskelijan kuuluukin maksaa itse. Suomalainen ajatusmaailma on tässä suhteessa erilainen. Meillä koetaan, että koulutuksen tukeminen on yhteiskunnan tehtävä, sillä työskentely koulutuksen jälkeen ja pitkä työura ovat koko kansakunnan etu. Suomalaisessa työelämässä kuitenkin edelleen arvostetaan suomalaista tutkintoa. Kotimainen tutkinto koetaan turvalliseksi valinnaksi tutun koulutusjärjestelmän vuoksi, mutta tuntematonta ulkomaista tutkintoa ei osata sijoittaa oikeaan kohtaan koulutuskartalle, kun opintojen vastaavuutta ei täysin tunneta. Myöskään yksityisistä, maksullisista korkeakouluista valmistuneilla ei ole ainakaan toistaiseksi Suomessa kilpailuetua työmarkkinoilla tutkinnostaan. Ulkomainen tai maksullinen tutkinto saatetaan edelleen myös tulkita niin, että opiskelija ei olekaan Suomessa päässyt haluamaansa oppilaitokseen, ja on siksi hakeutunut hankkimaan maksullisen tutkinnon.
Ellei siis ole varmasti suuntaamassa ulkomaille, on ehkä ainakin toistaiseksi järkevintä hankkia ainakin ensimmäinen tutkinto tai perustutkinto suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaan, jolloin se myös ainakin pääsääntöisesti on maksuton.
Lisäkoulutus onkin sitten toinen asia. Jonkin aikaa työskenneltyään monet huomaavat, että lisäkoulutus voisi olla paikallaan. Työtehtävät ehkä muuttuvat tai uralla eteneminen edellyttää lisäpätevyyttä. Tällöin kannattaa ensimmäisenä lähestyä omaa esimiestä tai yrityksen henkilöstöosastoa, ja kysyä, mitä mahdollisuuksia yritys tarjoaa henkilöstönsä kehittämiseen. Mikäli yrityksessä on tehtäviä, joissa edellytetään vaikkapa työturvallisuuskorttia, tarjoaa yritys henkilöstölleen myös usein mahdollisuutta kortin suorittamiseen ja uusimiseen niin, että yritys maksaa kustannukset. Muidenkin koulutusten kohdalla työnantaja voi maksaa koulutuksen osallistujan puolesta, mikäli koulutus tukee yrityksen strategian ja tavoitteiden toteutumista. Kannattaa siis miettiä perusteluja, miten koulutukseen osallistuminen hyödyttää koko yritystä, ja yritys voi ainakin osallistua koulutuksen kustannuksiin.
Aina tämä ei onnistu, ja silloin kannattaa miettiä, mikä on paras vaihtoehto lisäopin hankkimiseen. Tutkinto alan oppilaitoksessa voi olla sinänsä maksutonta, mutta opiskelu ei ehkä onnistukaan työn ohessa. Usein vuosia kestävän opiskelun ja kokonaisen tutkinnon suorittaminen ei myöskään ole tarpeen, vaan lisäosaamista voi saada lyhyemmälläkin koulutusohjelmalla, jolloin tosin edellytetään jonkinmoista investointia.
Jos päädyt hankkimaan lisäkoulutusta omalla rahalla, kannattaa tutustua tarkoin markkinoilta löytyviin vaihtoehtoihin. Tutustu huolellisesti koulutusohjelmien sisältöön. Vastaako sisältö tarpeitasi? Keitä ovat ohjelman opettajat? Vastaako osallistujaprofiili odotuksiasi? Saatko ohjelmalta sitä, mitä olet hakemassa, ja auttaako ohjelma sinua etenemään urallasi? Tutustu myös koulutuksen tarjoajaan yleisesti. Onko yritys tunnettu, millainen maine sillä on? Tältäkin alalta valitettavasti löytyy hyvien kouluttajien lisäksi myös vähemmän luotettavia koulutusohjelmia ja koulutusyrityksiä. Ole siis tarkkana. Jos maksat koulutusohjelmastasi, haluat varmistaa, että saat rahoillesi vastinetta paitsi sisällöllisesti myös muutoin. Älä jää tuijottamaan vain luvattua titteliä tai hymyilevää julkkista koulutusohjelman mainoksessa. Millaista palautetta yritys on saanut toiminnastaan ja koulutusohjelmistaan? Herättääkö koulutusohjelman suorittaminen työnantajien kiinnostuksen ja arvostuksen CV.ssäsi?
Pidemmällä tähtäimellä on todellakin hyvä arvioida mahdollisia koulutusohjelmia myös sen pohjalta, miltä ne näyttävät CV:ssäsi. Koulutusohjelman suoritettuasi saatat hyvinkin olla kiinnostunut katsomaan ympärillesi myös mahdollisten uusien työnantajien suuntaan. Jos työnantajasi ei ollut kiinnostunut tukemaan sinua oppimaan lisää, voi olla, että katsot työnantajaasi uusin silmin – ehkä työnantajasi ei sittenkään ole halukas panostamaan sinuun samalla tavoin, kuin sinä panostat uraasi ja työnantajaasi? Jos lisäosaaminen ei avaa sinulle uusia ovia nykyisen työnantajasi palveluksessa, voi olla, että saat koulutukseen sijoittamasi rahat takaisin paremmin siirtymällä toisen työnantajan palvelukseen.
Kannattaa luonnollisesti myös selvittää, voitko saada rahoitusta opintoihisi. Kela voi tietyin edellytyksin maksaa aikuisopintorahaa, samoin tukea voi saada myös esimerkiksi Koulutusrahastosta. Jos haluat vaihtaa alaa kokonaan, voit ehkä saada opintotukea tai opiskella työmarkkinatuella. Yhteiskunnan maksamissa tuissa on kuitenkin tyypillisesti melko tiukat vaatimukset sekä opiskelijalle että koulutusohjelmalle, joten rahoitusvaihtoehtoja kannattaa miettiä laajemminkin, ja joskus henkilökohtainen laina voi olla hyvä vaihtoehto. Kuten opinto-ohjelmia, vertaile huolellisesti myös erilaisia lainoja ja niiden ehtoja, jotta löydät sinulle edullisimman vaihtoehdon.
Kun olet löytänyt oman koulutusohjelmasi ja varmistanut rahoituksen, muista vielä selvittää oikeutesi keskeyttää opinnot. Kuluttajansuojalaki koskee myös koulutuspalveluita, mutta valitustie voi olla pitkä ja kivinen.
Kun kaikki on kunnossa, on aika siirtyä opintielle. Ole opiskelijana ja asiakkaana aktiivinen ja vaadi vastinetta rahoillesi. Hoida oma osuutesi opiskelusta ja haasta opettajia ja koulutusorganisaatiota tarvittaessa. Mikäli koulutus ei vastaa odotuksiasi, ota asia esille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja kysy kouluttajilta, miksi ohjelman sisältö on valittu niin kuin se on valittu. Jos olet eri mieltä asioista, tuo esiin oma perusteltu mielipiteesi ja tee rakentavia ehdotuksia ohjelman parantamiseksi. Tee näin jo ohjelman aikana, älä odota ohjelman loppua ja virallista palautelomaketta, sillä kun ohjelma on loppu, se on loppu, eikä sitä voi enää muuttaa. Onnea opintoihin!
