Netistä laina 1000 euroa. Voiko lainalla ostaa onnea? Tarkastellaan onnea hieman syvällisemmin ja perehdytään onnellisuuteen tieteenä.
Monen ihmisen mielestä viinin juominen tekee onnelliseksi. Tällöin viinikokoelma voi olla subjektiivisesti arvokkaampi kuin oma asunto. Raha on monille tunteikas ja monimutkainen asia. Meillä kaikilla on erilaiset rahaa koskevat uskomukset, motivaatio, tunteet ja tavoitteet. Tämä voi tehdä suhteestamme rahaan vaikean. Raha vaikuttaa myös siihen, miten koemme itsemme suhteessa muihin ja vaikuttaa itsevarmuuteemme ja turvallisuuden tunteeseen.
25 vuotta sijoituspalveluasiantuntijana toiminut Jason Butler haastatteli satoja menestyneitä ihmisiä: Jokainen kertoi tarinansa ja sen, kuinka menestys oli hankittu. Mielenkiintoisin löydös oli heidän suhteensa rahaan ja miten se vaikuttaa heidän elämäänsä.
Osa haastatelluista pitää rahaa vain yhtenä tekijänä arvioitaessa menestystä. Toiset taas pitivät rahaa sosiaalisen statuksen mittarina. Nämä vertaavat usein menestystään muihin ihmisiin. Motivaationa on monilla tällöin usein ulospäin näkyvä menestyminen ja vauraus.
Toisinaan ihmiset kokevat olevansa loukussa rahan vuoksi. Velkaantuminen syntyy, kun elinkustannukset ovat jatkuvasti suuremmat kuin käteen jäävät tulot. Työ koetaan tällöin välttämättömänä pahana ja sitä tehdään vain menojen kattamiseksi.
City & Guilds teki muutama vuosi sitten tutkimuksen työhyvinvoinnista. Tutkimuksesta selvisi, että puutarhurit ovat kaikkein tyytyväisimpiä työhönsä (87 %). Tyytymättömimpiä olivat puolestaan tekniikan alan työntekijät (48 %), sekä pankkitoimihenkilöt (44 %). Näyttää siltä, että työhyvinvointi korreloi suoraan siihen, miten paljon työntekijä pystyy vaikuttamaan työhönsä. Tämä puolestaan vaikuttaa onnellisuuteen.
Claer Barret on liike-elämän konsultti. Hän päätti vaimonsa kanssa tehdä suuren elämänmuutoksen. Pariskunta möi Lontoon kotinsa ja alkoi matkustelemaan seitsemän vuoden tekosyiden keksimisen jälkeen. Pariskunta on nyt onnellisempi kuin koskaan j saa enemmän rahaa konsultoimisesta kuin koskaan palkkatyössä työskentelemällä vähemmän. Tämä perustuu vankkaan tahtoon ja rohkeuteen tehdä pysyvä elämänmuutos. Elämään tuli konsulttityön myös paljon suoraan onnellisuuteen vaikuttavaa vaihtelua.
Tutkimukset osoittavat, että raha tuo onnea ainoastaan tiettyyn pisteeseen asti. Tarkastellaan seuraavaksi onnellisuutta tutkivaa tiedettä ja muutamia aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Tutkimukset antavat erilaisia tuloksia, mutta valtaosa päätyy siihen, että onnellisuus ei kasva tietyn tulotason mukaan (noin 75 000 € vuodessa). Vaurauden vertailu toisten ihmisten tilanteeseen ei näytä lisäävän onnea, sillä tulotaso on suhteellista ja aina löytyy joku, jolla tulotaso on isompi.
Kokemusten ostaminen tavaran sijaan lisää onnellisuutta merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että muistamme kokemukset pidempään kuin yksittäiset hankinnat. Kokemuksia on myös vaikeampi vertailla muiden ihmisten kanssa verrattuna tavaraan. Muiden ihmisten auttaminen näyttää myös tutkimusten mukaan lisäävän onnellisuutta. Onnellisuus lisääntyy etenkin, kun tuemme omien arvojemme mukaista työtä. Ihmissuhteet lisäävät myös onnellisuutta enemmän kuin raha.
Onnellisuus tieteenä
Ottaen huomioon onnellisuuden luonteen voidaan sitä mitata ainoastaan subjektiivisesti. Vertailu eri ihmisten onnellisuuden suhteen on haasteellista. Näin on myös eri kulttuurien onnellisuuden suhteen. Monet onnellisuustieteilijät ovat kuitenkin sitä mieltä, että ovat ratkaisseet tämän ristiriidan. Tämä tapahtuu vertailemalla suurta määrää haastatteluilla ja kyselyillä tehtyä tutkimustietoa ei tutkimusryhmien välillä ajan suhteen. Tutkimusdata alkaa tarpeeksi suurilla otannoilla muodostaa toistuvia malleja, jolloin onnellisuutta pystytään kuvaamaan todennäköisyysien avulla.
Onnellisuutta mitataan usein subjektiivisten menetelmien avulla. Näitä ovat kyselytutkimukset, j objektiiviset suureet. Näiden menetelmien tarkkuus on usein haasteellista johtuen ihmisten vastaustekniikoista. Objektiivisia suureita ovat muun muassa elämänkaari, tulot ja koulutus. Näitä käytetään usein onnellisuutta määriteltäessä. Tällöin tehdään kuitenkin se oletus, että nämä lisäävät onnellisuutta. Elämänlaatu ja hyvinvointi ovat asioita, joita käytetään myös onnellisuutta mitattaessa.
Jotkut tutkijat väittävät myös, että onnellisuutta voi tutkia havainnoimalla aivoissa mielihyväkeskuksen muutoksia kuvantamalla. Keskustelua käydään kuitenkin siitä, voiko näitä tuloksia käyttää suoraan suhteessa onnellisuuteen. Onnellisuutta kuvaamaan käytetään myös matemaattisia kaavoja. Niihin emme kuitenkaan perehdy tässä artikkelissa.
Easterlinin paradoksi
Easterlinin paradoksi on onnellisuustieteessä käytetty konsepti. Richard Easterlinin, ekonomi, mukaan korkeai valtion bruttokansantuote ei korreloi suoraan raportoituun valitun valtion kansalaisten onnellisuuden määrään. Easterlinin tutkimusmalleja on tutkittu paljon myöhempien tutkijoiden toimesta. Tutkimustuloksia on saatu sekä Easterlinin paradoksin puolesta, että vastaan.
Easterlin, professori Etelä Kalifornian yliopistosta, väitti vuonna 1974, että suurempituloiset ihmiset ovat onnellisempia kuin pienituloiset. Ristiriidan muodosti väite, jonka mukaan tulos ei muutu eri valtioiden välillä. Näin ollen valtion bruttokansantuote ei vaikuta onnellisuuteen länsimaissa. Easterlin tutki valtioiden välisiä trendejä ja huomasi, että valtion onnellisuusaste erosi ihmisten henkilökohtaisesta onnellisuusasteesta.
Katsotaan esimerkkiä tutkimuksesta, jonka mukaan onnellisuutta voi ostaa rahalla. Teorian kehitti Andrew Oswald, Warwickin yliopistosta, vuonna 1997. Tämän mukaan rahalla ei voi suoraan ostaa onnellisuutta, vaan se riippuu siitä, mitä rahalla ostetaan.
Esimerkki tutkimuksesta, jonka mukaan rahalla voi ostaa onnea
Uuden tutkimuksen mukaan (julkaistu journal Proceedings of the National Academy of Sciences- lehdessä) rahalla voi ostaa vapaa- aikaa, esimerkiksi palkkaamalla siivoojan tai sihteerin hoitamaan juoksevia asioita ja rutiinitöitä. Toisaalta hyödykkeiden ostamisen ei todettu lisäävän onnellisuutta.
Tutkimuksen päätutkijan Dr. Ashley Williams Harvardin yliopistosta, mukaan kotitalouden askareisiin työvoimaa palkkaavia ihmisiä pidetään usein laiskoina. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että nämä ihmiset ostavat vapaa-aikaa laiskuuden sijasta. Tutkimuksessa haastateltiin yli 6000 amerikkalaista, tanskalaista, hollantilaista ja kanadalaista koehenkilöä. Aikaa ostamalla voi siis tutkimuksen mukaan ostaa onnellisuutta. Tutkimukseen osallistuneilta koehenkilöiltä kysyttiin muun muassa kuinka paljon he käyttävät rahaa vapaa- ajan ostamiseen. He arvioivat myös elämänsä onnellisuutta ja vastasivat kysymyksiin koskien stressiä ja tunteita.
Tavaroita ostaneet henkilöt raportoivat onnellisuuden lisääntyvän 23%. Pienituloisemmilla prosenttiluku on 15 %. Nämä henkilöt eivät käyttäneet rahaa vapaa- ajan ostamiseen. Vapaa- ajan ostamisen onnellisuutta lisäävä vaikutus ei koske ainoastaan suurituloisia. Myös pienituloiset hyötyvät tästä, väittävät tutkijat.
Kyselyiden lisäksi tutkijat tekivät empiirisen kokeen. 60 satunnaisesti valikoitua ihmistä pyydettiin käyttämään viikonlopun aikana 30 puntaa aikaa säästävään hankintaan. Seuraavana viikonloppuna heitä pyydettiin ostamaan tavaraa 30 punnalla. Tulos osoitti, että koehenkilöt olivat onnellisempia ensimmäisen viikonlopun jälkeen. Tavarat eivät siis merkityksellisesti lisänneet onnellisuuden tunnetta.
Toisen tutkimuksen tutkijat hämmästyivät siitä, kuinka pieni osa ihmisistä käyttää rahaa vapaa- ajan ostamiseen. 850 miljonääriä haastateltuaan ainoastaan puolet ilmoitti käyttävänsä rahaa työvoiman palkkaamiseen.
Kolmannessa tutkimuksessa 98 työssä käyvältä aikuiselta kysyttiin mihin he käyttäisivät 30 punnan summan. Ainoastaan kaksi prosenttia vastanneista ilmoitti käyttävänsä summan aikaa säästävän hankinnan ostamiseen. Tutkimuksista selviää, että vaikka aikaa säästävät hankinnat lisäävät onnellisuutta merkittävästi, tehdään niitä suhteellisen vähän. Ostamalla aikaa voidaan siis lisätä onnea tuottavia elämyksiä sekä vähentää epämiellyttävien tehtävien määrää. Onnellisuus lisääntyy siis hankintojen laadun mukaan eikä suoraan rahan määrän mukaan.
Tutkimus, jonka mukaan raha ei tuo onnea
Quoraan vastauksen lähettänyt Michael Kubler kysyi 25- vuotiailta koehenkilöiltä kumman valitsee mieluummin; suuripalkkaisen, mutta epämiellyttävän työpaikan vai harrastukseen perustuvan työn, joka ei kata koehenkilön kuluja.
Vastaukseksi saatiin, että tulot korreloivat onnellisuuden määrään ainoastaan tiettyyn pisteeseen saakka. Oleellista on ymmärtää rahan suhde verrattuna tulojen määrään. Hämmästyttävää oli myös summan suuruusluokka, jonka jälkeen onnellisuus ei lisäänny. Tämä on usein 60 000 ja 80 000 euron vuodessa, välissä.
Tutkimuksista voidaan päätellä, että tieteen mukaan onnea voi tietyin reunaehdoin mitata rahassa. Tähän vaikuttaa se, mitä rahalla ostetaan.
