Kryptovaluutat, kuten Bitcoin, ovat olleet viime vuosina otsikoissa paljon. Valuutta on ristiriitainen, ja se herättää tunteita monissa. Sekä Bitcoin että monet muut kryptovaluutat ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina voimakkaasti jopa niin paljon, että monissa kaupungeissa on automaatteja, joiden avulla voi nostaa Bitcoineja käteiseksi. Toisaalta valuuttojen arvot heittelevät edelleen voimakkaasti, ja esimerkiksi monet pankit ovat täysin irtisanoutuneet niistä ja kieltäneet työntekijöitäänkin käymästä kauppaa niillä. Voiko kryptovaluutta siis olla tulevaisuuden valuuttaa, vai jääkö ilmiö marginaaliin?
Bitcoin on tunnetuin kryptovaluutta
Kryptovaluutoista tunnetuin lienee Bitcoin, joka oli myös ensimmäinen kryptovaluutta. Sen kehitti vuonna 2007 Satoshi Nakamoto. Valuutta perustuu avoimeen lähdekoodiin, ja sen käyttö perustuu Bitcoin-ohjelmistoa ajavien tietokoneiden ylläpitämään laskentatehoon. Osa virallisista tahoista ei edes pidä Bitcoinia maksuvälineenä, vaan ennemminkin vaihdannan välineenä, sillä sen käyttö perustuu maksajan ja vastaanottajan väliseen sopimukseen.
Muita virtuaalivaluuttoja ovat esimerkiksi Ethereum, Bitcoin cash, Bitcoin gold, Dash ja Bitcoinin suositut haastajat Litecoin, Ripple ja MintChip. Niistäkin useat ovat saavuttaneet melko korkean arvon. Kryptovaluuttojen etuna on myös anonymiteetti. Nykyisin niitä voidaan käyttää melko monenlaisiin tarkoituksiin, mutta sijoittaminen on edelleen suosituin käyttötapa virtuaalivaluutoille.
Kryptovaluuttojen edut ja haitat
Anonymiteettiä pidetään yhtenä virtuaalivaluuttojen suurimmista eduista, mutta se johtaa myös tiettyihin haittoihin. Esimerkiksi bitcoineja voi tallettaa virtuaalilompakkoon tai kolmannelle osapuolelle, tai lähettää kenelle tahansa, jolla on Bitcoin-osoite. Hajautettu aikapalvelin takaa, ettei samaa kolikkoa voi käyttää kahta kertaa, ja varojen siirrossa käytetään julkisen avaimen salausta, joka antaa varmentaa tilisiirrot julkisesti.
Anonymiteetin vuoksi Bitcoin onkin valikoitunut Dark Webin maksuvälineeksi. Dark Webissä käydään kauppaa esimerkiksi aseista, huumeista ja varastetuista henkilötiedoista, ja Bitcoin on osoittautunut käteväksi rahanpesun välineeksi. Tästä syystä valuutta on kielletty useammissa maissa, kuten Thaimaassa ja Ecuadorissa.
Vaikka kryptovaluuttojen arvot heilahtelevat paljon, takaa sen taustalla oleva teknologia eli blockchain, että valuutta on melko turvallinen. Varkaudet ovat olleet melko harvinaisia. On suurempi riski, että valuutan arvo laskee yllättäen, kuin että joku varastaa bitcoinit.
Volatiliteetti onkin yksi kryptovaluuttojen suurimmista ongelmakohdista. Lyhyessä ajassa Bitcoinin arvon on nähty nousevan kaikkien aikojen ennätykseen ja putoavan lähes puoleen siitä. Muut virtuaalivaluutat ovat yhtä vaihtelevaisia, vaikka yksikään niistä ei ole saavuttanut yhtä korkeaa arvoa. Toisaalta esimerkiksi vitsinä perustettu internet-meemiin perustuva Dogecoin on noussut arvoltaan jopa 2 miljardiin dollariin. Monilla tavoin kryptovaluuttoihin sijoittaminen muistuttaa uhkapeliä.
Vaikka kryptovaluutat ovat vapaita monista perinteisiä valuuttoja koskevista rajoituksista, ne vaativat energiaa. Kryptovaluuttojen ylläpito vaatii resursseja ja jatkuvaa energiaa. Valuuttoja onkin kritisoitu siitä, että niiden louhinta, joka on erittäin energiaintensiivistä, kuluttaa paljon luonnon resursseja, vaikka valuutta itsessään on vain virtuaalinen käsite ilman mitään konkreettista olomuotoa. Vasta-argumenttina voidaan kuitenkin todeta, että myös muut valuutat ovat periaatteessa keksittyjä, ja niillä on vain se arvo, jonka ihmiset niille antavat, ja niidenkin tuottaminen ja käyttö vaatii luonnon resursseja.
Lisäksi kryptovaluuttoihin kohdistuu laitteiston tuhoutumisen uhka. Digitaalinen omaisuus voi pyyhkiytyä pois nopeasti, eivätkä hakkeroinnitkaan ole mahdottomuus. Toisaalta nämä kompastuspaikat voidaan ehkä korjata tulevaisuuden teknologialla.
Toistaiseksi kaupankäynti on suositumpaa kuin valuutan käyttö
Vaikka kryptovaluutoilla on potentiaalia maksuvälineeksi, on yleisempää käydä kauppaa valuutalla. Volatiliteettinsa vuoksi kryptovaluuttoja pidetään toistaiseksi haastavana maksuvälineenä yleiseen käyttöön, ja valtaosa väestöstä suhtautuu niihin varauksella.
Bitcoineja voi ostaa ja myydä, mutta niihin liittyen voi harrastaa myös arvopaperikauppaa. Yhdysvaltain markkinoilla ainakin Chicagossa ja ennen pitkää New Yorkissa ollaan tuomassa markkinoilla futuureja ja ETF:iä, jotka pohjautuvat Bitcoiniin. Lisäksi esimerkiksi optioita voi ostaa epävirallisilta valuutanvaihto- ja kaupankäyntialustoilta. Sekä ETF:t, futuurit että optiot ovat haastavia kaupankäynnin kohteita, sillä jo Bitcoinilla itsellään ei ole helppoa käydä kauppaa sen volatiliteetin vuoksi. Yleensä niiden pariin lähtevätkin lähinnä kokeneet sijoittajat.
Kryptovaluuttoihin itseensä voivat toki sijoittaa myös aloittelijat. Volatiliteetin lisäksi haittana on myös valuuttoihin liittyvät epäilykset. Markkinat eivät kasva, sillä ihmiset eivät ole kiinnostuneita valuutasta. Lisäksi resurssien rajallisuus voi olla ongelma. Jokainen kryptovaluutta on yritys, ja altis huonoille päätöksille ja heikolle johtamiselle, mikä voi johtaa valuutan tuhoon. Toisaalta kryptovaluutta on melko helppo muuttaa rahaksi, ja itse valuutallakin voi maksaa jo monissa paikoissa. Kaupankäynti on myös nopeaa, ja mahdollisia voittojakin tulee nopeasti.
Moni sijoittaja käyttää velkavipua sijoittamiseen, mutta kryptovaluuttojen kohdalla tämä on melko riskialtis strategia. Vaikka kulutusluotto korko 2016 vuonna olisi hyvä, on vaikea tietää, millainen Bitcoinin tilanne on esimerkiksi parin vuoden kuluttua.
Mikä on kryptovaluuttojen asema?
Suomi tunnetaan säännöstelystä, eikä kryptovaluuttoihin liittyvät anonymiteetti sekä vapaus miellytä Suomen tai monien muidenkaan vauraiden valtioiden mieleen. Euroopassa ja Yhdysvalloissa kryptovaluuttoja pidetään ennemminkin omaisuutena kuin varsinaisena valuuttana, eikä tähän ole lähitulevaisuudessa suunniteltu muutoksia. Suomessa virtuaalivaluuttoihin sijoittamisesta joutuu maksamaan veroa, sillä kryptovaluutat määritellään hinnanerosopimukseksi, eli niiden myynneistä tai ostoista kertyvät tulot realisoituvat tunnustetuiksi valuutoiksi, jotka ovat veronalaisia.
Kryptovaluuttojen asema on oikeastaan jopa huonontunut monissa maissa. Viranomaiset ovat havahtuneet valuuttojen olemassaoloon ja käyttöön, eikä niitä aina käytetä viattomiin tarkoituksiin. Tästä syystä sitä on täyskieltojen lisäksi alettu säännellä joissakin maissa, kuten Kiinassa, entistä tarkemmin. Virtuaalivaluutat kuluttavat huomattavasti sähköä Kiinassa, joten maa on ympäristösyihin vedoten alkanut säännellä valuuttaa.
Onkin todennäköistä, että mitä enemmän kryptovaluutat yleistyvät, sitä tarkemmin niitä aletaan säännellä. Tämä onkin ristiriita itse valuuttojen tarkoitukselle, joka on anonymiteetti tai vapaus. Tämän ristiriidan pohjalta moni olettaakin, ettei kryptovaluutoilla ole tulevaisuutta yleisenä maksuvälineenä – ainakaan nykymuodossaan.
Maksetaanko tulevaisuudessa kryptovaluutoilla?
Uusia kryptovaluuttoja on syntynyt useita, ja Bitcoin on suositumpi kuin koskaan. Tästä huolimatta kryptovaluutat ovat edelleen melko marginaalinen ilmiö. Valtaosa väestöstä seuraa mielenkiinnolla sivusta, mitä valuuttojen suhteen tapahtuu, mutta ei itse sijoittaisi niihin tai ottaisi niitä käyttöön. Nykyisen aseman ja yleisen epäluulon nojalla on epätodennäköistä, että kryptovaluuttoihin siirryttäisiin ainakaan nykyisessä muodossaan lähitulevaisuudessa. Voi toisaalta olla, että kryptovaluutat kehittyvät täysin uusilla ja arvaamattomilla tavoilla, ja muuttuvat realistisemmaksi maksuvaihtoehdoksi tulevaisuudessa. Kryptovaluutan olisi vastattava monenlaisiin odotuksiin, jotta siitä saataisiin yleiseen käyttöön soveltuva valuutta.
Toisaalta Bitcoininkin taustalla on teknologiaa, jota on jo alettu hyödyntää muuallakin kuin kryptovaluuttojen saralla. Block chain- eli lohkoketjuteknologia mahdollistaa hajautetut vertaisverkkotietokannat, ja tämä teknologia on tuonut täysin uusia mahdollisuuksia moniin muihin tarkoituksiin liittyen. Käytännössä lohkoketjun avulla eri toimijat voivat tuottaa ja ylläpitää yhdessä tietokantoja hajautetusti. Kukin lohko sisältää edellisen lohkon tiivisteen, ja niiden muuttamiseksi on muutettava lohko ja kaikki sen jälkeiset lohkot. Teknologia on Bitcoinin luojan Satoshi Nakamoton käsialaa, ja monella tavoin merkittävä innovaatio tekniikan saralla.
Tulevaisuudessa esimerkiksi pörssien kaupankäynti, omaisuusrekisterit, sähköiset äänestykset, maarekisterit ja muut tärkeät tietokannat voidaan laittaa lohkoketjuun. Lohkoketjut tuovat turvallisuutta, nopeutta ja läpinäkyvyyttä tietojärjestelmiin. Bitcoinin sekä muiden suurten virtuaalisten valuuttojen kuten Ripplen, Litecoinin ja MintChipin menestys todennäköisesti näyttää, onko kryptovaluutoilla tulevaisuutta – ellei joku kehitä parempaa, uudenlaista kryptovaluuttaa ennen sitä.
